Lennokasta tekstiä asiantuntijoilta

Vaikka kesähelteet ovat piinanneet tai hellineet meitä jo kunnolla, tuntuu helle kuumentaneen ns. asiantuntijajoukon päät lopullisesti. Joskus sitä kuvittelisi, että asiallinen ja johdonmukainen keskustelu saisi joukkoliikennefoorumin sedät vaikutuspiiriinsä, mutta näin ei ole valitettavasti käynyt.

Aloitetaan jo legendaarisesta väitteestä, että kehärata olisi voitu korvata jollakin pikaraitiotiehärvelillä. Tällainen asiantuntijaväite esitettiin joukkoliikennefoorumilla.

Yksi vaihtoehto kehäradalle olisi esim. ollut lentorata + raitiotie. Tällöin lentomatkustajat olisivat matkanneet kentälle nopeammalla junayhteydellä kuin kehärata ja toisaalta Vantaan poikittaisyhteydet olisi hoidettu jokerimaisella raitiotiellä. Käsittääkseni tämä olisi maksanut suunnilleen saman verran kuin kehärata, varsinkin jos olisi luovuttu siitä, että Keravalle saakka pitää kulkea tunnelissa, mikä ei ole sen kummemmin järkevää kuin perusteltuakaan -- paitsi jos halutaan tällaisella suunnitelmalla tehdä tästä vaihtoehdosta kalliimpi kuin kehärata, jolloin kehärata saadaan näyttämään perustellulta vaikkei olekaan.

Enpä usko että kukaan tosissaan väittää että vaihdoton yhteys Malmilta lentoasemalle on niin arvokas että sen vuoksi matkaa keskustasta lentoasemalle kannattaa viivästyttää ja siitä ilosta vielä maksaa enemmän.


Hyvä asiantuntija, lentorata on jo vuosia ollut erittäin kiistelty hanke, jonka tarkoituksenmukaisuudesta on oltu montaa mieltä. Moni ns. "maakuntien mies" vastustaa hanketta, koska sen epäillään vähentävän maakuntien lentoasemien merkitystä tai jopa lakkauttavan niitä. Aikanaan Savon liitto on ajanut hanketta voimakkaasti, mutta esim. Turun seudulla hanke on tyrmätty useinkin jyrkin sanoin.
Samoin matka-aika ei ole suinkaan sama kuin bussilla, vaan tosiasiassa bussin matkustusmukavuus ja matka-aika ovat aivan eri luokkaa kuin junan. Ahdas bussi nilkuttaa usein 40-60min lentoasemalle. Poikkeuksena lienevät sunnuntaiaamut. Minkäänlainen raitiotie ei olisi mahdollistanut Leinelän ja Kivistön uusien asuinalueiden sekä lentoaseman kytkemistä toisiinsa. Olisi tarvittu ensin raitiotie Leinelään ja Ruskeasantaan, sitten raitiotie Tikkurilasta lentoasemalle, lentoasemalta Kivistöön jne. Tällainen ratkaisu ei olisi yhdistänyt aluekeskuksia ja maan päälentoasemaan toisiinsa tehokkaalla tavalla, saman yhteyden varrelle. Jos raitiotie olisi haluttu samalle linjalle kuin kehärata, olisi raitiotiekin pitänyt tehdä tunneliin.

Lentorata on haavehanke, jonka kalleus on omaa luokkaansa verrattuna kehärataan. Ns. asiantuntijaporras ei käsitä, että kyseessä on maan ainoan metropolialueen isoja ongelmia ratkaiseva ratahanke, jonka vaikutukset ulottuvat laajalti. Eurooppa on täynnä lentoasemia, joille on rakennettu paikallisliikenteen rautatie. Ne jo legendaariset 36 bussia, joiden piti erään asiantuntijan mukaan korvata kehärata jäävät armotta kakkosiksi. Eurooppalainen esimerkki osoittaa, että paikallisliikenteen rata lentoasemalle on korvaamaton apu keskeisten alueiden kehittämisessä.

On myös erikoista, että valtakunnallisena ei pidetä maan isoimman kaupunkiseudun kehittämishankkeita, mutta kaikki maakunnalliset moottoritiehankkeet ovat valtakunnallisia, varsinkin kun Helsinki ja pk-seutu maksavat isoista hankkeista yleensä merkittävän osan maakuntien ottaessa rahat kokonaan valtiolta. Lentoradan tekeminen vaatisi monenlaisen asian ratkeamista: Elsa-radan (Hki-Turku) linjauksen vahvistaminen (lentoasemalle vai ei), Pietarin radan linjauksen vahvistamisen (lentoasemalle vai ei) sekä päätöksen tekeminen siitä, linjataanko lentorata nykyisen terminaalin vai uuden kiitoteiden välisen metropolis-terminaalin kautta. Hanke ei yksinkertaisesti ole kypsä tässä tilanteessa: pahimmassa tapauksessa pelkästään päärata menee lentoaseman kautta ja vielä väärästä kohtaa vanhan terminaalin alta.

Kehäradan puolesta puhuvat myös valtakunnallisen ongelman, Helsingin seudun asuntokysymysten ratkaiseminen, koska hintataso Helsingissä on aivan eri luokkaa kuin muualla maassa. Asiantuntijat eivät käsitä, että jos suuria kaupunkiseutuja ei kehitetä, naulaamme nauloja omaan arkkuumme. Siihen ei auta edes se 43min lentoasemalle ajava ihmeratikka, jota ei tarvitse koskaan odottaa ja joka menee jokaisen oven edestä ja jossa vaihtoja ei siis tule ollenkaan. Lentorata on tosiasiassa aihiotasolla oleva hanke, josta on vasta esiselvityksiä ja hyvin alustavia suunnitelmia. Näiden suunnitelmien toteutumistako olisi pitänyt odottaa vuosia ja edelleen lykätä pk-seudun kehittymistä?
Olisi toki kepun interesseissä jarruttaa Helsingin kehitystä odottamalla aihiotason lentorataa, jotta rahat varmasti eivät tulisi vuosikymmeniin Helsinkiin ja menisivät kepun niin kovasti haluamiin autoteihin.

Toinen mielenkiintoinen teema on pisara-rata, eli Helsingin keskustan kipeästi tarvitsema ratalenkki, joka siirtää kaupunkiratojen liikenteen maan alle ja vapauttaa tilaa maan pinnalta. Sekään ei asiantuntijoille
kelpaa vaan lääkkeeksi riittäisivät kaikenlaiset vippaskonstit. Maksajiksi pitäisi panna kuulemma ne, jotka hyötyvät Oopperan, Keskustan ja Hakaniemen asemista. Tehdään näin. Pannaan samalla maksajiksi kaikki ne, jotka hyötyvät massiivisista tiehankkeista kepulandiassa. Minä en ainakaan näin älytöntä järjestelmää kannnata, sillä ei maan eri alueita voida ajatella toisistaan riippumattomina tekijöinä, joiden "hyötyjät" aina vaan maksavat jotakin, vaan maan infraverkko on kokonaisuus, joka palvelee koko maata. Eikö tämä olisi sitä oikeaa aluepolitiikkaa? Se, että asiantuntija väittää Pisaraan käytettävän muualla asuvien suomalaisten rahaa on jo surkuhupaisaa. Taitaapi olla niin päin, että meidän stadilaisten rahaa menee asumattomien seutujen ja kepulandioiden turhakkeisiin. Toisekseen, en minäkään itke, jos valtio rahoittaa jonkun muun seudun rataverkkoa (Savonlinna-Huutokoski) esimerkiksi. Toinen vakioasiantuntija säestää omalla retoriikallaan tätä keskustelua.

On itsestään selvää, että Pisara-rata tarvitaan helpottamaan kapasiteettiongelmia, siinä missä tarvitaan valtion tukea Tampereen ratikoillekin. Tosin Tampereen tulee olla itse aktiivinen tässä asiassa ja valvottava etunsa. Ei riitä, että Mikko Alatalo (kesk, Pirkanmaa) lobbaa vain autoteitä lisää. Ei edes se riitä, että maininta Tampereen lähijunasta on nimellisesti mukana puheessa.

Toisaalta kepu pettää aina ja pitää muistaa miten nykyinen kepulainen pääministerimme äänesti länsimetrosta kaupunginvaltuustossa 21.5.2008.