Kuten tiedämme, on olemassa sanonta "tuulla kuin Turussa". Tämä tuli heti mieleeni siksi, että Turku muistuttaa monessa mielessä lännenelokuvien aavekaupunkia kähmintä, lahjonta ja muissakin sekaisissa kuvioissaan.
Toisin turkulainen
asiantuntija on aivan eri mieltä.
Aloitetaan itseään Suomen vanhimmaksi mainostaman kaupungin historiasta. 1229 perustettu Turku oli todellinen pohjolan Venetsia, joka tosin teki ja tekee itsestään hirviön. Markus Kivistön
gradussa käy hyvin ilmi, miten Turku hävitti historiallisen keskustansa sodan, kuten vaikkapa tästä
Tämän historiansa "Suomen portti länteen" mielellään unohtaa. Pisteenä
"iin" päälle voi pitää turkulaisten autoiluintoa ,
brumm... .brruum
ja vielä kerran bruummm.. sekä vimmaista halua lopettaa ratikat
Asiantuntija väittää, että "Turku ei ole hiipuva teollisuuskaupunki, vaan monipuolinen kauppa - hallinto - yliopisto - satama - ja teollisuuskaupunki. Elinkeinorakenne on jokseenkin yhtä monipuolinen kuin Tampereella. Väestönkasvu on toki seudulla ollut hitaampaa kuin Tampereen seudulla, mutta kuitenkin jatkuvaa ja suurehkoa. Telakkateollisuus on toki ollut kriisissä, mutta ei se yksin ratkaise Turun kehitystä".
Tätä väitettä on syytä tarkastella lähemmin. Jos kerran Turku ei ole taantuva, miksi sen kuntatalous on rapakunnossa ja se joutuu ottamaan tolkuttomat määrät velkaa?
http://www.talouselama.fi/uutiset/article162020.ece
Sanottakoon, että Turun taloustilanne ei ole yhtään sen parempi kuin jutun julkaisuvuonna 2007, vaan yhtä huono. Yleiradio kertoi kaksi vuotta myöhemmin, millainen kohtalo entistäkin monikulttuurisempaa Turkua odottaa.
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
perjantai 21. tammikuuta 2011
Askelmerkkien mukaanhan se käy
Kaikki näyttää käyvän askelmerkkien mukaan kaupunginhallituksessa 24.1.2011
Khs 2011-106
PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä liitteenä olevan Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja koskevan selvityksen tiedoksi.
Samalla kaupunginvaltuusto päättänee käynnistää kuntajakolaissa edellytetyllä tavalla Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisen ja yhdistymissopimuksen valmistelun. Valmistelun käynnistyminen edellyttää Vantaan kaupunginvaltuuston yhdenmukaista päätöstä asiassa.
maanantai 17. tammikuuta 2011
Hetki lyö, Vantaassa virtaa enää tilkkanen
Vantaan kaupunginhallitus päätti näytösluontoisesti hylätä tänään 17.1.2011 esityksen kuntaliitoksen jatkoselvitykseksi. Ne, jotka tuntevat politiikkaa, tietävät, että peli ei ole ohitse. Sivujuonteena sanottakoon, että joukkoliikennefoorumin katuratikkabongareista näitä ymmärtäjiä ei löydy. Mutta mitäs me niistä kun ei nekään meistä. Annetaan ressukoiden kytätä bussien kylkinumeroita ja samalla miettiä parempaa sisältöä elämälleen.
Nimimerkki "Autoton espoolainen" ilakoi lapsellisesti
sillä, että peli olisi pelattu. Autoton espoolainen ei valitettavasti ymmärrä politiikasta mitään.
Jos katsotaan niitä poliittisia kommentteja,kuten tämä, tai tämä tai ehkä jopa tämä, joita asiasta on pitkin viime ja tätä vuotta annettu, on ilmiselvää, että pk-seudun kuntien yhteenliittäminen on lähempänä kuin arvaammekaan. Se, joka kuvittelee Vantaan kaupunginhallituksen päätöksen olevan asian päätepiste, joutuu vielä syömään koko katuratikkakirjallisuutensa urean kanssa. Itse juon Domppaa.
Tarkastellaanpa hiukan äänestyskäyttäytymistä Vantaan kaupunginhallituksessa:
Vaalikoneessa kaupunginhallituksen jäsen, kristillisten Arja Wallenius kannatti kuntaliitosta, ei enää kuitenkaan Hesarin kyselyssä.
Samoin vihreiden Petteri Niskanen kannatti kuntaliitosta vaalikoneessa, mutta ei enää Hesarin kyselyssä.
Viimeisenä esimerkkinä vihreiden Sirpa Pajunen kannatti kuntaliitosta, tosin ei enää 2011.
Mistä tämä sitten johtuu, takinkäännöstä, vai siitä, että jotain uutta tai ihmeellistä olisi tullut ilmi? Vastaus ei kummastakaan. Kaikki voivat 17.1.2011 äänestää rauhassa aivan mitä haluavat, koska he tietävät, että sillä ei ole mitään merkitystä, mutta samalla jää aikakirjoihin merkintä siitä, että on seissyt viimeiseen asti vastustamassa moista. Poliitikot tietävät, että kuten aiemmassakin äänestyksessä asia tullaan puolueiden keskinäisellä sopimuksella nuijimaan selväksi.
On tietysti mahdollista, että draamaa on hiukan väkevöitetty vielä niin, että kuntajakoselvityksen tekeekin valtioneuvosto joko omasta esityksestään tai Helsingin esityksestä, siihenhän kuntajakolaki ja sen 4. luku antavat oivat mahdollisuudet.
Mitä me tästä sitten opimme? Sen lisäksi, että toteamme nimimerkin "Autoton espoolainen" olevan harvinaisen tutkalla siitä, miten yhteiskunta, politiikka ja laki toimivat, voimme todeta, että tosiasiassa Vantaan kannalla ei ole mitään väliä. Eikä ole ollut koko aikana. Jokainen on tiennyt, että metropolialueen kehittäminen vaatii tiettyjä toimia, mutta ne tehdään poliittisesti niin, että jokainen voi pitää kasvonsa. Tärkein asia ymmärtää on, että Vantaan äänestyksillä ei ole mitään väliä. Samainen selvitys, jonka hylkäämistä Vantaan kaupunginhallitus tänään kannatti, voidaan valtioneuvoston päätöksellä tehdä silti, vaikka Vantaan valtuustokin sen hylkäisi!
Siispä: odotellaan nyt maltilla kevään kulkua ja kuunnellaan tarkalla korvalla millainen on kevät Vantaanjoen rantatörmäillä.
Nimimerkki "Autoton espoolainen" ilakoi lapsellisesti
sillä, että peli olisi pelattu. Autoton espoolainen ei valitettavasti ymmärrä politiikasta mitään.
Jos katsotaan niitä poliittisia kommentteja,kuten tämä, tai tämä tai ehkä jopa tämä, joita asiasta on pitkin viime ja tätä vuotta annettu, on ilmiselvää, että pk-seudun kuntien yhteenliittäminen on lähempänä kuin arvaammekaan. Se, joka kuvittelee Vantaan kaupunginhallituksen päätöksen olevan asian päätepiste, joutuu vielä syömään koko katuratikkakirjallisuutensa urean kanssa. Itse juon Domppaa.
Tarkastellaanpa hiukan äänestyskäyttäytymistä Vantaan kaupunginhallituksessa:
Vaalikoneessa kaupunginhallituksen jäsen, kristillisten Arja Wallenius kannatti kuntaliitosta, ei enää kuitenkaan Hesarin kyselyssä.
Samoin vihreiden Petteri Niskanen kannatti kuntaliitosta vaalikoneessa, mutta ei enää Hesarin kyselyssä.
Viimeisenä esimerkkinä vihreiden Sirpa Pajunen kannatti kuntaliitosta, tosin ei enää 2011.
Mistä tämä sitten johtuu, takinkäännöstä, vai siitä, että jotain uutta tai ihmeellistä olisi tullut ilmi? Vastaus ei kummastakaan. Kaikki voivat 17.1.2011 äänestää rauhassa aivan mitä haluavat, koska he tietävät, että sillä ei ole mitään merkitystä, mutta samalla jää aikakirjoihin merkintä siitä, että on seissyt viimeiseen asti vastustamassa moista. Poliitikot tietävät, että kuten aiemmassakin äänestyksessä asia tullaan puolueiden keskinäisellä sopimuksella nuijimaan selväksi.
On tietysti mahdollista, että draamaa on hiukan väkevöitetty vielä niin, että kuntajakoselvityksen tekeekin valtioneuvosto joko omasta esityksestään tai Helsingin esityksestä, siihenhän kuntajakolaki ja sen 4. luku antavat oivat mahdollisuudet.
Mitä me tästä sitten opimme? Sen lisäksi, että toteamme nimimerkin "Autoton espoolainen" olevan harvinaisen tutkalla siitä, miten yhteiskunta, politiikka ja laki toimivat, voimme todeta, että tosiasiassa Vantaan kannalla ei ole mitään väliä. Eikä ole ollut koko aikana. Jokainen on tiennyt, että metropolialueen kehittäminen vaatii tiettyjä toimia, mutta ne tehdään poliittisesti niin, että jokainen voi pitää kasvonsa. Tärkein asia ymmärtää on, että Vantaan äänestyksillä ei ole mitään väliä. Samainen selvitys, jonka hylkäämistä Vantaan kaupunginhallitus tänään kannatti, voidaan valtioneuvoston päätöksellä tehdä silti, vaikka Vantaan valtuustokin sen hylkäisi!
Siispä: odotellaan nyt maltilla kevään kulkua ja kuunnellaan tarkalla korvalla millainen on kevät Vantaanjoen rantatörmäillä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)